Tupsahtaneita

 Onni on oma traktori, ilman sitä olisi jäänyt moni kivihomma tekemättä tässä puutarhassa. Vanha avomalli on vaihtunut tänä vuonna vanhaan koppimalliin, uusi traktori on lisäksi voimakkaampi, sillä saadaan turvallisemmin siirrettyä suuriakin kiviä. Ja kun kerran kiviä riittää, pyysin traktorikuskia heti töihin.

Istutusalueen jatkos sai kolme kiveä koristeeksi. Kivet tuosta painuvat talven aikana maan sisälle niin näyttävät luonnollisemmilta eivätkä taivaasta tupsahtaneilta. Alue on vielä peittämättä, se ei ole kevään työlistalla ensimmäisenä.

Jos meillä kierrätetään kiviä, niin kierrätetään muutakin maa-ainesta. Kottikärryissä oleva aines on viime kesänä isännänhuoneesta poistetua vanhaa lattiaeristettä. Eriste säilöttiin navetan taakse myöhempää käyttöä varten. Se on sellaista erittäin savensekaista hiekkaa. Olen käyttänyt sitä muun mullan ja kompostin kanssa yhdessä. Tässä kertaa käytin sitä navetan kivimuurin jatkeeseen sekaisin puutarhakompostin kanssa. Näin tulee hyvä kasvualusta tuleville istutuksille.

Lopuksi peitin kaiken mustalla kankaalla. Tämäkin saa muhia ensi kesään asti jos suinkin maltan.

Siinä uusi kivimuuri navetalta arboretumiin katsottuna. Pituutta on noin kahdeksan metriä ja leveyttä noin metri. Vaikka tuohon tulisikin puita tiuhaan, niin ajattelin istuttaa siihen kolme koristeomenapuuta. Yhden keskelle ja yhden molempiin päätyihin. Vielä pitää kysyä mitä koneiden käyttäjä on asiasta mieltä, koneilla pitää päästä kulkemaan sujuvasti. Paikka on paahteinen, muu istutus tulee sen mukaan.

Löysin eilen kasvimaalta erilaisia helmililjoja, mistä lie sinne tupsahtaneet. Epäilen muurahaisten kuljettamiksi. Siirsin kaikki parempiin kasvupaikkoihin, tällaiset taimet ovat erittäin tervetulleita.

Puukiipijäksi tupsahtanut Oiva kiittää saamastaan huomiosta. Puutarhakissan elämän opettelu sujuu hyvin, kun on päivän ulkona, nukkuu illan ja yön hyvin oman palvelijan vieressä.

Terveisiä Oivalta

Olen monta kerta sanonut pääpalvelijalle, että  haluan kertoa kuulumisiani. On vedonnut jonnekin kiireisiin ja huonoihin kuviin. Olen sitä mieltä, ettei minusta saa otettua huonoja kuvia. Nyt oli kuulemma tullut yleisöltä jo kommenttia, että kuvia ja tarinaa minusta.

Olen jo niin rohkea kissa, että osaan ulkoilla joka päivä kun palvelusväki on kotona. Se on vähän epiä, että Jalo saa olla yön ulkona ja minä en. Jalon kanssa ulkoilu on kivaa, se näyttää kaikki parhaat mestat kuten tämän vanhan pumppuhuoneen katon, sieltä kuulemma voi tähyillä sellaisia eläimiä kuin myyriä. En ole vielä maistanut niitä, mutta Jalo kehui viereisen ojan myyriä erityisen hyvän makuisiksi.

Jalo on kiva isoveli kun se opettaa temppuja. Tässä on oppitunti laatoilla kierimisestä. Sillä kuulemma saa palvelijat lepertelemään ja antamaan palan herkkutikkua.

Jalon ohjeet olivat hyvät. Heti osasin ja palvelija leperteli ja antoi palan herkkutikkua. Sen jälkeen kävin sisällä päiväunilla, syömässä ja vessassa. Jalo on kertonut, että ulkonakin on vessa mutta en usko, en ole nähnyt hiekkalaatikkoa missään!

Kissanmutkakivi on kuulemma kiva paikka lepäillä. Olisin halunnut kokeilla, mutta Jalo ei antanut. Yritän olla pomo, mutta Jalon mielestä se on pomo. Rääpäleet ei kuulemma kukkoile.

Sitten pyydettiin poseeraamaan tulppaanien takana. En ymmärrä mitä sillä tarkoitettiin, ei täältä näy kissan kaunis ulkomuoto ja täydelliset linjat eikä se minun ihana pesukarhuhäntä.

Kuulumisiin, nyt täytyy rientää, pellolta tulee ihan selvä myyräntuoksu.

Terveisin Oiva

Pieni laajennus

Miksi tuhlata puutarhan parasta multa-aluetta nurmikkoon? Minusta ei moinen tuhlaus kannata, ei varsinkaan kun pihaan ilmestyy pienen mylläyksen seurauksena kasa maata. Siitä se ajatus sitten lähti ja yläpihalle tuli pieni istutusalueen laajennus.

Laajennuksen teko on odottanut sopivaa hetkeä, eli tilannetta, että multaa ei tarvitse ostaa. Ensin kanttasin rajauksen.

Sitten levitin rajatun nurmikon päälle sanomalehtiä. Tämän vaiheen olisi voinut jättää väliin, mutta tein, koska en ole varma miten alue peitetään ensi kesään asti.

Sitten maakasasta maata päälle jotta tuuli ei vie lehtiä. Tässä kohtaa oli lähdettävä nukkumaan ja annettava työmaan olla pari vuorokautta omillaan.

Tänään otettiin konevoimat käyttöön ja mies kuljetti traktorilla loput maakasasta. 

Minä muotoilin kasan ja nyt pähkäilen sen peittämistä. Tuossa on niin paljon rikkaruohoja ettei sitä voi ottaa heti käyttöön. Alue on pakko peittää vuodeksi jotta rikat maatuvat ja ne kaikki vanhat nurmikonpalaset mitä siellä on.  Samalla kasa saa painua rauhassa.

Ja ainahan yksi asia johtaa toiseen. Tuohon multapätkälle saan tehdä istutuksia. Mullan tälle puolelle tulee jatkoa kivimuurille. Ennen tuohon kasattiin lunta, mutta nyt kun lumityöt tehdään lingolla, ei kasaamista enää tehdä.  Arboretum saa kivan uuden rajauksen ja tuohon on myös mahdollista istuttaa 1-3 uutta puuta.

Pätkä on noin ehkä 8 metriä pitkä. Sekin pitää peittää vuodeksi jotta kaikki rikat maatuvat rauhassa. Kivimuuriin tulevat kivet ovat olemassa, mutta ne täytyy siirtää traktorilla.

Yksi asia johti toiseen ja toinen johti kolmanteen. Maa-aineksen seassa oli kiviä. Ne kerättiin talteen ja kivien avulla sain jatkettu kasvihuoneen reunustan siistimistä. Kunhan takaseinustan viimeinen puolikas on valmis, kiertää koko kasvihuonetta kivireunus. Kaikki kivet ovat tästä omalta tontilta. Kivien suhteen olemme hyvinkin omavaraisia.